Saramojoen valuma-alue sijoittuu Nurmeksen pohjoisosaan muodostaen laajan järvien ja jokien verkoston, jonka vedet Saramojoki kokoaa yhteen
Saramojoen lähes 900 neliökilometrin laajuinen valuma-alue sijoittuu Nurmeksen kaupungin pohjoisosaan.
Yleisesti valuma-alue voidaan ajatella maastossa olevaksi, maan pinnanmuotojen rajaamaksi altaaksi, jossa ilmaan haihtumaton sadevesi ja lumien sulamisvesi kerääntyy sen matalimpaan kohtaan, josta vesi jatkaa kulkuaan esimerkiksi jokena isompaan vesistöön. Maastonmuodot myös erottavat valuma-alueet toisistaan toimien vedenjakajina.
Saramojoen valuma-alueen muodostavat Poroinjärvestä alkava 30 kilometriä pitkä Saramojoki, joka laskee Pielisen pohjoispäähän Lautiaiseen lähelle Nurmeksen keskustaa sekä Saramojokeen laskevat neljä sivujokea sivupuroineen ja niihin liittyvät lukuisat pienet järvet ja lammet. Valuma-alueen latvavesien ja Pielisen välinen korkeusero on noin 115 metriä ja jokireitillä on runsaasti koski- ja virta-alueita.
Peurajärvestä lähtevä Peurajoki-Mäntyjoki sekä Talasjärvestä lähtevä Metsojoki laskevat pohjoisen suunnasta yhteistä kokoomajokea pitkin Poroinjärveen, josta Saramojoki saa alkunsa. Kolkonjoki-Palojoki tuo vesiä Saramojokeen yksinään koillisesta, Mujejärven suunnalta. Kuohattijärvestä alkunsa saava Miihkelinjoki-Kuohattijoki laskee Saramojoen alajuoksulle idän suunnasta.
Saramojoen valuma-alueen kartta on kuvakaappaus sivustolta www.jarviwiki.fi, josta löytyy laajasti tietoa Suomen vesistöistä.
Alueella on virkeitä kyliä, kaksi retkeilyaluetta sekä pitkälle ulottuva historia
Peurajoen latvoilla sijaitsee Metsähallituksen Peurajärven retkeily- ja kalastusalue ja Palojoen-Kolkonjoen latvoilla Mujejärven retkeilyalue. Saramojoen yläjuoksulle on syntynyt Saramon kylä. Joen alajuoksulla sijaitsee Ylikylä, joka on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Muita alueen kyliä ovat Kuohatti, Mujejärvi ja Petäiskylä. Kylien maisemaa hallitsevat vesistöt, metsät, vanha sekä uudempi maaseutuasutus ja erämaisuus.
Aikaisten historiatietojen mukaan Saramon alueella on asuttu jo kivikaudella. Tästä kertovat Saramolta löytyneet kivikautiset asuinpaikat sekä muinaiset työkalulöydökset. Esi-saramolaisia on luultavasti vetänyt Saramojokivarteen kalaisa joki ja antoisat metsästysmaat.
Ylikylän maalaismaisemat on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.
Joen patoaminen ja veden laadun heikkeneminen ovat romahduttaneet vaelluskalakantoja
Louhikosken vesivoimalaitoksen rakentaminen Saramojoen alajuoksulle yli sata vuotta sitten patosi joen ja esti järvilohen ja -taimenen pääsyn yläjuoksulle sen luontaisille elinpaikoille ja sopiville kutupaikoille. Vesivoimalaitos purettiin vuonna 2021.
Saramojoen valuma-alueen latvoilla tehdyt soiden ojitukset ja metsätaloustyöt sekä Saramojoen alajuoksulla maataloustyöt ovat myös osaltaan heikentäneet valuma-alueen veden laatua vuosikymmenien aikana.
Maanmuokkaustoimien myötävaikutuksesta vesistöihin pääsee huuhtoumaan sade-, sulamis- ja tulvavesien mukana ravinteita, jotka aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä, veden tummumista ja samentumista sekä happamoitumista. Erityisesti veden happamoituminen on haitaksi monelle vesieliölle, kuten vaelluskaloille, joita järvilohi -taimen ovat.
Tällä hetkellä Pielisessä elää uhanalainen vaeltava järvitaimenkanta, joka pystyy lisääntymään vedenlaadultaan sopivissa jokikohteissa. Saramojoen valuma-alueella on myös havaittu paikallisesti lisääntyvää ja elävää purotaimenta. Louhikosken voimalan purkamisen myötä Pielisen järvitaimenen toivotaan palaavan Saramojokeen sekä sen sivujokiin.
Voimalan purkamisen lisäksi tarvitaan myös muita toimia, jotta vaelluskalojen ja muiden vesieliöiden elinolosuhteet paranisivat Saramojoen valuma-alueen vesistöissä.
Keinoja veden laadun parantamiseksi ovat esimerkiksi suo-ojien tukkiminen sekä suojavyöhykkeiden, eli puu ja kasvipeitteisten kaistaleiden jättäminen vesistöjen rannoille maa- ja metsätaloustöissä, jotta maalta ei valuisi ravinteita vesistöihin.
Vesieliöt ovat tärkeä osa ekosysteemiä, ja siitä syystä veden laadun parantamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat hyödyllisiä. Vahva vaelluskalakanta ja muiden vesieliöiden viihtyminen lähijoessa kertovat näin ollen paljon myös veden laadusta.
Saramojoen alajuoksun maisemia Ylikylällä.
Suojavyöhykkeiden avulla voitaisiin estää ravinteita valumasta vesistöihin. Pelto Palojoen varressa.
Louhikosken voimalaitoksen purkaminen oli merkittävä teko koko Saramojoen valuma-alueen kannalta
Louhikosken vesivoimalaitos purettiin vuonna 2021. Ennen voimalaitoksen purkamista Saramojoen vesi kulki voimalaitoksen kohdalla putkessa lähes 90 metriä pitkän matkan voimalan turbiinin läpi muuttaen kosken kuohut sähköenergiaksi. Pato esti sadan vuoden ajan vaelluskalojen pääsyn niiden luontaisille kutupaikoille.
Voimalaitoksen rakenteet purettiin ja voimalan tulvauomaan rakennettiin uusi pohjapato, jonka avulla pääosa Saramojoen virtaamasta ohjattiin luonnonuomaan, joka toimii myös kalojen vaellusreittinä.
1920-luvulla rakennetun voimalaitoksen purkaminen vapautti joen vaelluskaloille sekä melojille.
Vapaana virtaava Saramojoki sivujokineen laajensi Pielisen järvitaimenen lisääntymis- ja kasvualuetta merkittävästi. Järvitaimenen palaaminen Saramojokeen ottaa kuitenkin aikansa, sillä joen palautuminen luonnolliseen ja vesieliöille suotuisaan tilaan ei tapahdu hetkessä.
Kalat ja muut vesieliöt tarvitsevat pohjakasvillisuutta, kuten sammaleita ja muuta kasvustoa sekä kutusoraikkoja. Kunnostusten myötä jokeen voidaan odottaa vaelluskalojen lisäksi hiljalleen takaisin myös vesihyönteisiä ja mahdollisesti jopa rapuja.
Saramojoen vapauttaminen oli tärkeä teko myös muiden alueen vesistön kunnostushankkeiden kannalta, sillä padon purkamisen vaikutus ulottuu Saramojoen valuma-alueen latvavesiin saakka.
Louhikosken kunnostettu jokiuoma Saramojoella.
Saramojoen valuma-alue kunnostetaan yhteistyöllä alueeksi, jossa luontoarvot sekä maaseutuelinkeinot kohtaavat hyvässä hengessä toisiaan tukien
Ennallistavia toimia, joilla tähdätään veden laadun parantamiseen ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen, on mahdollista tehdä sekä luontoarvot että maa- ja metsätalous huomioon ottaen. Yhteisten tavoitteiden asettaminen ja niihin sitoutuminen yhteistyössä viranomaistahojen, paikallisten yrittäjien ja yhdistysten sekä asukkaiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää, jotta tuloksia saadaan aikaan.
Saramojoen valuma-alueen ennallistamisen hyötyvaikutukset tulevat näkymään parantuneena veden laatuna, jonka toivotaan houkuttelevan järvitaimenen ja mahdollisesti myös järvilohen takaisin entisille kutupaikoilleen. Parantunut vedenlaatu lisää myös muiden vesieliöiden elinedellytyksiä valuma-alueen vesistöissä.
Vedenlaadun kohentumisesta hyötyvät kalojen lisäksi myös ihmiset, sillä erämaisen ja hyvinvoivan luonnon ansiosta alueesta on mahdollista tehdä kiinnostava matkailukohde, jossa voi harrastaa monipuolisesti.
Saramojoen valuma-alueen ennallistaminen ei tapahdu hetkessä, sillä ennallistamistyön tulokset alkavat näkyä luonnossa vasta viiveellä. Lisäksi tarvitaan oikeita toimenpiteitä, kuten vedenlaadun seurantaa, tehokasta suojavyöhykkeiden käyttöä maa- ja metsätaloudessa, jokiuomien kunnostusta, ennallistamistoimenpiteitä metsä- ja suoalueilla, tutkimustoimintaa sekä pitkän tähtäimen tavoitteita.
Saramojoen hengessä töihin on jo ryhdytty ja ensimmäiset vedenlaadun seurantaan ja kalojen elinedellytysten selvittämiseen tähtäävät hankkeet ovat käynnistyneet Kuohattijoen osavaluma-alueelta, josta toimia jatketaan muille Saramojoen osavaluma-alueille.
Tulevaisuuden tavoite on puhdas, elävä ja monimuotoinen Saramojoki.
Sup-lautailijoita Saramojoen valuma-alueen latvavesillä Mäntyjärvellä.
Pohjakasvillisuutta Leipijoessa.
Vesistön kunnostushankkeet aloitettiin Kuohattijoen valuma-alueelta
Keväällä 2024 alkaneissa Ely-keskuksen rahoittamissa ja Nurmeksen kaupungin hallinnoimissa Kala 1 ja 2 hankkeissa sekä Kuohattijoen vesitaloushankkeessa suunnitellaan veden laatua parantavia toimia.
Kalahankkeissa kartoitetaan vaelluskalojen elinolosuhteita Kuohattijoessa ja suunnitellaan vesistöä parantavia toimia sekä kehitetään Saramojoen valuma-aluelle sijoittuvien hankkeiden viestintäympäristöä. Vesitaloushankkeessa seurataan Kuohattijoen veden laatua sekä laaditaan Kuohattijoen valuma-alueelle kunnostussuunnitelma.
Saramojoki.info sivusto on osa Kalahankkeissa toteutettua Saramojoen valuma-alueesta tietoa kokoavaa viestintäympäristöä.
Vesinäytteenottoa Saramojoen valuma-alueella.